Savotta-tapahtumat

Savotta-tapahtumat

Kaksi päivää kestävistä Pielisen Savotta –asiantuntijapaneelitilaisuuksista on muodostunut Lieksaan joka kesä toistuva tapahtuma. Savotta-paneelit järjestetään Vaskiviikkoa edeltävinä päivinä, jolloin voidaan tarjota monipuolista ohjelmatarjontaa myös ulkopaikkakuntalaisille kesävieraille. Tapahtuman tavoitteena on tuoda keskustelua valtakunnallisesti kiinnostavista asioista paikalliselle tasolle ja saada näkyvyyttä Lieksalle sekä tapahtumassa esillä oleville asioille. Savotta-tapahtumat ovat saaneet joka vuosi hyvin näkyvyyttä niin Karjalaisessa kuin Lieksan Lehdessä. Tapahtuma on koettu onnistuneeksi myös Lieksan kaupungin ja panelistien näkökulmasta.

Vuonna 2024 paneelin aiheena Olemmeko turvassa?

Pielisen Savotta 2024 -tapahtuman tallenne on katsottavissa Vaskiradion YouTube-kanavalla:
https://www.youtube.com/live/4eYe8c9jDUM

 

Vuoden 2023 paneelien aiheina turvallisuus ja tekoäly

Tallenteet löytyvät osoitteista:

https://www.youtube.com/watch?v=j_IBD31-fz8

https://www.youtube.com/watch?v=PmuZWAecquM

Vuoden 2022 paneelikeskustelujen tallenteet

 

Linjaalirattaat eivät riitä, Lieksan yhteydet turvattava 21.7.2022

 

Yliopistoa ei tarvita joka kylään, mutta korkeaa koulutusta kyllä 22.7.2022

 

Koulutusperäisellä maahanmuutolla lisää koululaisia ja työvoimaa

Koulutusperäinen maahanmuutto, oppivelvollisuuden laajentuminen ja polun rakentaminen koulutuksesta työhön olivat keskiössä Pielisen Digi-Savotan keskustelussa ”Koulutus luo elinvoimaa” torstaina 22.7. Lieksassa Brahean koulukampuksella ja verkossa.

Lieksan hyvinvointijohtaja Arto Sihvonen totesi, että Lieksassa syntyvyys on laskussa, nyt syntyy enää noin 40 lasta vuodessa. Vain koulutusperusteisen maahanmuuton kautta saadaan lapsia riittävästi  lukioon ja ammatilliseen koulutukseen. Lieksassa on nytkin avoinna koko ajan 50-70 työpaikkaa.

Emeritusprofessori Hannu Simola ilmaisi ilonsa siitä, että Lieksa on ottanut kopin tästä historiallisesta tilanteesta, jossa oppivelvollisuuden laajentuminen ja sote-uudistus nostavat aluepolitiikan merkityksen Suomessa aivan uudelle tasolle.

”Lieksan uusi koulukampus yhdistää opiskelijat yläkoulusta, ammattikoulusta, lukiosta ja täydennyskoulutuksesta. Sen voi sanoa olevan uuden oppivelvollisuuskoulun lippulaiva. Yhteiskunnan kannattaa kouluttaa ihmisiä pitempään”.

Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen kuvasi koulutusta ja hyviä julkisia palveluja vetovoimatekijänä ja mahdollisuutena koko Suomelle.

”Koulutus on kannattava investointi, mutta ihmiset eivät välttämättä ymmärrä kouluttautua siihen asti, mihin eväitä olisi”.   Pekkarisen mukaan alueellinen koulutustarjonta vaikuttaa aidosti koulutustason nousuun. Hän arveli suomalaisen koulutuksen korkean tason yhtenä kulmakivenä olevan luottamuksen opettajiin. Opettajilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa.

Lieksan lukion rehtori Reetta-Leena Hiltunen huomautti, että maksuttomuus helpottaa merkittävästi toisen asteen koulutukseen siirtymistä. Hän oli ylpeä nykyisten lukiolaisten kasvamisesta yhteisöllisyyteen. Tulossa olevat pienet ikäluokat muodostavat suuren haasteen.

Riverian koulutuspäällikkö Juha Liiten kertoi, että ammatillisessa koulutuksessa on jo nyt 150 kansainvälistä opiskelijaa. Vetovoimaisimmat koulutusalat ovat puuteollisuuden perustutkinto, ravintola-ala ja liiketoiminta. Kaikilla näillä aloilla on kysyntää työvoimasta.

Hannu Simola hätkähdytti kuulijoita tutkimustiedolla: Suomi ja Tsekki ovat huonoimmat maat EU:n alueella ”aivovuototilastossa”. Meiltä lähtee eniten korkeasti koulutettuja ulkomaille.

”Jospa Lieksa pystyy rakentamaan polun koulutuksesta työhön. ” Hän piti tärkeänä, että tutkimus ja seuranta koulun jälkeen saataisiin kytkettyä mukaan.

Keskustelua seurannut Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen totesi Lieksan pystyvän tarjoamaan monipuolista koulutusta ja että kaupungilla on muutoinkin keskeinen rooli elinvoiman edellytysten luomisessa.

”Voimme kehittää kaavoituksella maankäyttöä ja siten yritystoiminnalle tukea, Koli ja Ruunaa ovat hyviä esimerkkejä.  Myös raaka-aineen saatavuus teollisuuden tarpeisiin on hyvä”.

 

Pielisen Savotta 2021 -tallenne on kuunneltavissa tästä:

Klikkaa oikeanpuoleista painiketta alla:

 

Tapahtuman tukijana:

 

Savotta 25.-26.7.2019 Kulman juhlasalissa (Pielisentien 44, Lieksa)

Kesän 2019 paneelit käsittelivät Lieksan elintärkeitä kysymyksiä, työvoiman ja investointien saatavuutta.

Torstaina 25.7. klo 14-16 puhuttiin työstä, työvoiman saatavuudesta ja Lieksan houkuttelevuuden lisäämisestä potentiaalisten työntekijöiden silmissä.

Paneeliin asiantuntijat olivat Lauri Ihalainen, Sitran tulevaisuuksientutkija tekniikan tohtori Mikko Dufva, Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Laura Saarikoski, Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo ja Lieksan kaupunginjohtaja FT Jarkko Määttänen. Puheenjohtajana toimi Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Perjantaina 26.7. klo 15-17 aiheena oli investointien saaminen Lieksaan – se, mikä tekee Lieksasta houkuttelevan kohteen investoijille.

Paneeliin osallistuivat Suomen Pankin johtokunnan entinen varapuheenjohtaja Seppo Honkapohja, Pohjois-Karjalan Osuuspankin pankinjohtaja Heljä Pulkki, Pankakoski Mill Oy:n toimitusjohtaja Lauri Junnila  ja Finnveran aluepäällikkö Hannu Puhakka.

Paneelin puheenjohtajana toimi Kauppalehden entinen taloustoimittaja Harri Vänskä.

Savotta 19.7.-20.7.2018 Kulman juhlasalissa (Pielisentien 44, Lieksa)

Kesän 2018 Pielisen Savotta tapahtuma koostui entiseen tapaan kolmesta ajankohtaisesta paneelikeskustelusta torstaina ja perjantaina 19.-20.7. Yksi paneeleista käsitteli Suomen turvallisuutta, toinen työn muuttumista sekä sen vaikutuksia ja tarjoamia mahdollisuuksia ja kolmas omaehtoisen kulttuuritoiminnan merkitystä Lieksan kaltaisille paikkakunnille.

Turvallisuussavotta torstaina 19.7. klo 11-13

Turvallisuusympäristön muutokseen vaikuttavat monet kansainväliset kehityssuunnat: Venäjän sotilaallinen ja poliittinen muutos, EU:n turvallisuuspoliittinen rooli, arktisen alueen kehitys, uudet sodankäynnin tavat (kyber, hybridi).

Panelistit: Vesa Blomqvist (komentaja, eversti, Pohjois-Karjalan rajavartiosto), Aapo Cederberg (toimitusjohtaja CyberWatch Oy), Lauri Kiianlinna (prikaatinkenraali evp, Venäjän sotilaspoliittinen asiantuntija), Marja Manninen (toimittaja, Ylen kirjeenvaihtaja Moskovassa 2010-2015)

Moderaattori: Ossi Kettunen (eversti evp)

Kulttuurisavotta torstaina 19.7. klo 15-17

Kulttuurisavotassa keskustellaan kulttuurin merkityksestä maaseutuyhteisön elinvoimalle. Mitä merkitsee pienempien paikkakuntien asukkaille esim. paikallinen teatteritoiminta ja musiikkielämä? Mitä kokemuksia on saatu vakiintuneista kulttuuritapahtumista ja niiden vaikutuksista.

Panelistit: Marja Björk (kirjailija), Jouko Harjanne (taiteellinen johtaja, Lieksan Vaskiviikko), Kaisu Kumpulainen (yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto), Heikki Masalin (toimitusjohtaja, Nurmeksen kesäakatemia), Kai Paavilainen (näyttelijä-ohjaaja)

Moderaattori: Kimmo Nevalainen (kulttuuritoimituksen päällikkö, Karjalainen)

Työsavotta perjantaina 20.7. klo 14-16

Paneelissa käsitellään työn muuttumista: mitä se merkitsee suomalaiselle yhteiskunnalle ja työmarkkinajärjestelmälle, koulutusjärjestelmälle, johtamiselle, työntekijälle.

Panelistit: Toni Ahlqvist (professori, Oulun yliopisto), Eeva-Liisa Inkeroinen (työmarkkinoiden ja -oikeuden asiantuntija), Mikael Jungner (toimitusjohtaja, viestintätoimisto Kreab), Reijo Karhinen (vuorineuvos, OP-ryhmän aiempi pääjohtaja), Mika Kuismanen (pääekonomisti, Suomen Yrittäjät),

Moderaattori: Tarja Virmala (toimitusjohtaja, Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL ry)

Savotta 20.-21.7.2017

Sote-savotta

Sote-keskustelussa olivat mukana Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja, professori Jussi Huttunen, Pohjois-Karjala projekti-säätiöstä terveydenhuoltoneuvos Vesa Korpelainen, Itä-Suomen yliopistosta terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen ja Vääksyn lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Tiina Wangel.

Biosavotta

Paneelikeskustelun osanottajina olivat toimitusjohtaja Jukka Kantola KaiCell Fibers Oy:stä Kajaanista, metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas Itä-Suomen yliopistosta, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen johtaja, professori Mikko Mönkkönen, Boreal Bioref Oy:n toimitusjohtaja Heikki Nivala Kemijärveltä ja Green Fuel Nordic Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarelainen Kuopiosta.

Hyvän Elämän Savotta

Paneelikeskustelun kokoonpanoon kuuluivat psykiatri, sosiaali- ja terveysministeriön entinen ylijohtaja Jarkko Eskola, yhdyskuntasuunnittelija, Vuonislahden kyläaktiivi Reino Kuivalainen, yhdistetyn hiihdon päävalmentaja Petter Kukkonen, yhteiskuntapolitiikan jatko-opiskelija Iiris Lehto ja ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko, molemmat Itä-Suomen yliopistosta.

Savotta 21.-22.7.2016

Kirjallisuussavotta

Panelisteina teatteriohjaaja-kirjailijat Juha Hurme ja Saara Turunen sekä kirjailijat Vuokko Sajaniemi, Antti Heikkinen ja Matti Rönkä.

Taloussavotta

Panelisteina Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, LähiTapiolan toimitusjohtaja Erkki Moisander, Pielisen Osuuspankin toimitusjohtaja Jaana Reimasto-Heiskanen sekä Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä.

Maakuntasavotta

Panelisteina Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen, Rääkkylän entinen kunnanjohtaja Yrjö Eronen, aluepolitiikkaan perehtynyt maantieteen professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta, maaseutukehittäjä Seija Korhonen sekä Porin kaupungin kehittämispäällikkö Timo Aro.

Savotta 24.7.2015

”Minne on menossa Venäjä?”

Paneelin keskustelijoina Heikki Eskelinen, yhteiskuntatieteellisen aluetutkimuksen professori Karjalan tutkimuslaitokselta (Itä-Suomen yliopistosta), lieksalainen yrittäjä Olli-Pekka Pehkonen, Kauppalehden Pietarin kirjeenvaihtaja Martti Kiuru, Petroskoin yliopiston historian dosentti Ilja Solomeschch sekä Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen.