Kun ihmisillä on työtä, yritykset saavat palkattua riittävästi työvoimaa ja yrityksille luodaan edellytyksiä investointeihin sekä niin alueen tiestö kuin liikenneyhteydetkin ovat kunnossa, luovat ne turvallisuudentunnetta.
Muun muassa tällaisia asioita nousi esille Pielisen Savotan Itäinen turvallisuus vaikuttaa koko Suomeen -paneelissa Brahe-salissa keskiviikkona 19.7.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoi, että turvallisuusaihe on nyt akuutti.
-Se tulee iholle, kun naapuri aloittaa sodan naapurustossa.
Geopolitiikan kannalta tarkasteltuna Suomella on yksi ainoa mahdollinen uhka: Venäjä.
-Turvallisuusyhtälö on yksinkertainen. Itäisyys ja Venäjän uhka, ne kohtaavat täällä. Pitää ajatella Suomea kokonaisuutena. Nyt kun ollaan Natossa, pitää ajatella myös länttä ja Eurooppaa. Lähtökohtaisesti Suomi kuitenkin vastaa omasta puolustuksestaan-
Aaltola muistutti, että turvallisuus on kuitenkin laajempi käsite kuin pelkkä puolustus.
-Itäisen Suomen pitää olla elinvoimainen, hän sanoi ja lisäsi, että Itä-Suomeen tarvitaan infrastruktuuria, tiet ja rautatiet eivät saa olla huonossa kunnossa.
Broman Groupin hallituksen puheenjohtaja Harri Broman korosti, että ilman paikallisia yrityksiä ei ole asukkaitakaan.
-Jos halutaan pitää Itä-Suomi asuttuna, tarvitaan hyvin toimivia yrityksiä ja investointeja. Kun meillä on menestyvää yritystoimintaa, meillä on hyvin voiva muu yhteiskunta ympärillä ja ihmisillä on hyvä olla.
Aaltolan tavoin hänkin nosti esille infrastruktuurin.
-Ilman toimivaa lentoliikennettä alueelle siellä ei voi harjoittaa menestyvää yritystoimintaa isommassa mittakaavassa. Tarvitsemme myös toimivat maantieyhteydet, rautatiet ja vesiliikenteen.
Menestymisen edellytyksiin Broman listasi myös osaavan työvoiman saannin ja koulutuksen, joka tuottaa osaajia työelämään, sekä työperäisen maahanmuuton tarpeen.
-Lisäksi tarvitsemme luvitusjärjestelmän, joka mahdollistaa yritysten investoinnit.
Toimiva julkinen talous
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä lähestyi turvallisuusteemaa talouden näkökulmasta.
-Kun meillä on toimiva julkinen talous, se on parasta mahdollista turvallisuutta, hän viittasi muun muassa poliisien määrään ja puolustusvoimien riittävään resurssointiin.
Hän korosti myös varautumisen merkitystä.
-Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, on valtio tehnyt massiivisesti toimia sen eteen, että meidän yhteiskuntamme selviytyisi ja olisi paremmin varautunut tuleviin kriiseihin.
Hänkin nosti esille yritysten roolin.
-Meillä pitää olla riittävästi yrityksiä. Ilman yrityksiä ei ole myöskään julkisesti rahoitettuja palveluja.
Prikaatinkenraali evp. Juha Pyykönen lähestyi hänkin turvallisuutta talouden näkökulmasta.
-Jos ei ole talous kunnossa, eivät ole mitkään muutkaan.
Tärkeä Nato
Juha Pyykösen mukaan Suomen Nato-jäsenyys paras mahdollinen ratkaisu.
-Suomella ja Natolla on sama uhkakuva, sama vastustaja ja potentiaalinen hyökkääjä eli Venäjä. Näin ollen vastaus uhkaan on sama eli sotilaallinen puolustus, se on Naton leipälaji. Liityimme oikeaan organisaatioon. Ja veikkaan, että itäisen Suomen rooli painottuu suomalaisessa puolustusajattelussa aiempaa enemmän.
Hänenkin mielestään itäiseen turvallisuuteen vaikuttaa eniten juuri elinvoimaisuus.
-Siinä on monta tekijää. Tärkein pointti on osaaminen. Jos nyt tiedetään, mitä aiotaan rakentaa: rautateitä, logistiikkaa, tukikohtia, ennakkovarastoja, niin sen osaamisen lisääminen saattaisi olla voitonkaava, jolla saadaan urakoita ja rahaa esimerkiksi Natolta.
Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja Marko Turunen korosti, että tilanne itärajalla on vakaa ja rauhallinen, tosin sen ennustettavuus on heikentynyt.
-Turvallisuusympäristö on muuttunut ja muuttuu, joten paikoilleen ei voida jäädä, toimintoja on kehitettävä ja oltava koko ajan askel edellä.
Turvallisuudentunne on kansalaisille tärkeä asia.
-Suomella on hyvä kokonaisturvallisuuden konsepti. Turvallisuus luo vakautta niin talouteen, investointeihin kuin yhteiskunnan kehittämiseenkin.
”Uusia ajatuksia”
Paneelin noin 500-päiselle yleisöllekin annettiin mahdollisuus kysymyksiin. Timo Virmala kysyi, pitäisikö Kontiorannan varuskunta ottaa uudelleen käyttöön.
-Monta muutakin varuskuntaa lakkautettiin, siinä pitää katsoa kokonaisuutta. Tilanne on kuitenkin hoidettavissa ja tehtävissä, rakennukset ovat olemassa. Jos tarvetta tulee, ne saadaan varmasti takaisin käyttöön, Juha Pyykönen vastasi.
Pekka Pajamo puolestaan kysyi, kuinka pitkään Venäjän yhteiskuntarauha kestää.
-Itärajan vakauteen vaikuttaa oma kyky toimia ja miten Venäjän rajavartiopalvelu toimii ja millaisia päätöksiä siellä tehdään valtion hallinnossa. Rajaturvallisuuden näkökulmasta sitä on vaikea arvioida, Marko Turunen totesi.
Mika Aaltola peilasi asiaa Venäjän nykytilanteeseen. Maa on alamäessä ja vahva Venäjä on nyt heikoin skenaario.
-Joudutaan manageeraamaan heikentyvää Venäjää ja säteilyä, mikä sieltä saattaa tulla – voi olla lähinnä kiusaa. Siihen kannattaa varautua. Jos Venäjä pääsee niskan päälle Ukrainassa, se on harmillisin skenaario.
Leena Kokkonen seurasi toimitusjohtaja Tiina Laisi-Puheloisen johtamaa paneelia innoissaan.
-Olisin kuunnellut pidempäänkin! Erittäin hyvät panelistit ja herätti paljon ajatuksia. Sain täältä paljon uusia ajatuksia niin työhön kuin valtuustotyöskentelyynkin, alakoulun opettajana toimiva Kokkonen sanoi.
Pielisen Savotta on järjestänyt ajankohtaispaneeleja Lieksassa jo vuodesta 2015 lähtien.
-Suomen liittyminen Natoon ja Ukrainan sodan jatkuminen vaikuttavat kaikkien suomalaisten elämään, turvallisuuteen ja yritysten toimintaan, perusteli Pielisen Savotta ry:n puheenjohtaja Riitta Lassander aihevalintaa.
Teksti ja kuvat: Marja Mölsä