”Olemme turvassa!” Pielisen Savotan Olemmeko turvassa? -paneelissa etsittiin vastauksia kansalaisia askarruttaviin turvallisuuskysymyksiin

”Olemme turvassa!” Pielisen Savotan Olemmeko turvassa? -paneelissa etsittiin vastauksia kansalaisia askarruttaviin turvallisuuskysymyksiin

Pielisen Savotta 2024

 

Reilu kaksi vuotta sitten tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui kuuluisat pysäyttävät sanat: ”Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.”

– Siitä lähtien turvallisuuspolitiikka on hallinnut mediaa. Se tulee olohuoneisiin, vaikka ei haluttaisi, se hallitsee arkea ja kahvipöytäkeskusteluja. Kysymyksiä riittää, sanoi Pielisen Savotan Olemmeko turvassa? -paneelin puheenjohtaja, toimittaja Riikka Uosukainen Lieksan Brahe-salissa tiistaina.

Hän uskoi, että jossakin vaiheessa jokainen suomalainen on esittänyt itselleen kysymyksen olemmeko turvassa.

– Suomen turvallisuuden kuva on jatkuvassa muutoksessa. Horisontti on sumuinen ja monenlaiset skenaariot ovat mahdollisia, sanoi Huoltovarmuuskeskuksen huoltoyhteistyön selvityshenkilö, kenraalimajuri Kim Mattsson.

Kansalaisia askarruttavaan kysymykseen, olemmeko turvassa, hän vastasi napakasti.

– Olemme turvassa! Ja turvallisuuspolitiikasta pitää jaksaa jauhaa ja puhua. Se on tullut olohuoneisiin, se on hyvä, mutta ei tarvitse pelätä. Esimerkiksi täällä Itä-Suomessa ei ole koskaan pelätty, täällä ollaan varuillaan.

Hämärää toimintaa

Pohjois-Karjalan rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Samuli Murtonen toi esille turvallisuusympäristön muutoksen, joka näkyy konkreettisesti muun muassa itärajalla, joka on ollut suljettuna jo yli puoli vuotta.

-Kyse oli vaikuttamisesta, jossa ihmisiä käytettiin välineinä Suomea vastaan. Vakava rajaturvallisuuden häiriötilanne itärajalla on edelleenkin käynnissä.

Murtonen avasi myös juuri voimaan astuneen käännytyslain taustoja, jonka soveltamiseen tarvitaan erillinen päätös.

Tietokirjailija Petteri Järvinen puolestaan korosti kansalaisten merkitystä muun muassa tietoturvan suhteen.

-Jokainen kansalainen on digitaalisessa etulinjassa. Kotien wifi-verkosta huolehtiminen sekä kalastelu- ja huijausyritysten tunnistaminen ovat osa kansalaistaitoa, hän korosti.

Järvinen otti esille myös viime aikojen vesitornimurrot ja niihin liittyvän hämärän toiminnan.

-Mitä niissä on takana? Kukaan ei varmuudella tiedä, mutta se luo turvattomuutta, Järvinen sanoi.

Hän arvioi, että se tuskin on mitään pojannaskaleiden harmitonta toimintaa.

-Luulen, että liikkeellä on venäjämielisiä tahoja, jotka pyrkivät vaikuttamaan.

Kim Mattsson puolestaan uskoi, että viranomaiset kyllä hoitavat asian kuntoon.

-Kansalaisilta huoli pois. Luotan viranomaisiin.

Elinvoimasta turvaa

Filosofian tohtori Harriet Lonka toi laajalti esille kokonaisturvallisuuden ulottuvuuksia.

-Kokonaisturvallisuus on haastava asia. Se tarkoittaa sitä, millä tavoin eri hallinnonalat tekevät yhteistyötä ohjatakseen varautumista.

Myös paneelin yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Kari Kipponen pohti sitä, kuinka hän tunsi olevansa turvassa työskennellessään aikoinaan Nesteen palveluksessa.

-Tänään ei Lieksassa ole turvallinen olo. Kaupunki ja valtio eivät tarjoa sitä turvaa, mitä yritys tarjosi.

Petteri Järvinen muistutti, että turvallisuus on tunne.

-Pelon ja turvallisuuden tunteeseen pitäisi pystyä vaikuttamaan nykyistä paremmin, ei vain tekniikkaa, vaan tunteen hallintaa. Siinä olemme huonoja.

Brahe-salin noin 200-päisestä yleisöstä suurin osa kuitenkin nosti kätensä, kun Uosukainen kysyi, olemmeko turvassa.

Lieksan kaupunginjohtaja Pirre Seppäsellä oli lohdutuksen sanoja niille, jotka kokevat turvattomuutta.

-Olen vaikuttunut siitä yhteistyöstä, mitä rajavartiosto, pelastusviranomaiset ja poliisi tekevät kaupungin kanssa. Kukin tietää kriisin tullen, mikä on tehtävämme.

Alpo Tanskasta huoletti valeuutisointi.

– Onko meillä tavallisilla kansalaisilla mahdollisuuksia faktojen tarkistamiseen?

Petteri Järvisen mukaan mahdollisuudet ovat nyt paremmat kuin koskaan.

– Se on vain työlästä. Siksi vastuu ja valta ovat palaamassa perinteisille medioille.

Paavo Pitkänen puolestaan kysyi, mikä on elinvoiman merkitys kokonaistuvallisuudelle.

-Kokonaisturvallisuus syntyy juuri siitä, että on elinvoimaa, ihmisiä, toimintaa ja asumista, Harriet Lonka sanoi.

Hän korosti, että normaaliolojen huolellinen hoitaminen on se tapa, jolla varaudutaan äärimmäisiin poikkeusoloihin.

Paneelin järjestänyt Pielisen Savotta ry toimii entisten ja nykyisten lieksalaisten sekä muiden Lieksan ystävien verkostona aktiivisesti Lieksan hyväksi.


teksti ja kuva: Marja Mölsä

 

Pielisen Savotta 2024 -tapahtuman tallenne on katsottavissa Vaskiradion YouTube-kanavalla:
https://www.youtube.com/live/4eYe8c9jDUM