”Se tulee nyt väellä ja voimalla” – Pielisen Savotan toisen päivän paneeli käsitteli tekoälyä

”Se tulee nyt väellä ja voimalla” – Pielisen Savotan toisen päivän paneeli käsitteli tekoälyä

”Se tulee nyt väellä ja voimalla” – Pielisen Savotan toisen päivän paneeli käsitteli tekoälyä

Jarkko Levasma (vas.), Cristina Andersson, Kristo Lehtonen, Marjo Miettinen ja Harri Junttila puhuivat tekoälystä Brahe-teltassa järjestetyssä paneelissa.

-Data on tekoälyn raaka-ainetta. Kun dataa on paljon, tarvitaan tekoäly sen analysoijaksi, kiteytti Sitran Reilu datatalous -teeman johtaja Kristo Lehtonen Pielisen Savotan toisen päivän paneelissa Tekoäly vauhdittaa talouskasvua ja muuttaa ihmisen arkea 20.7. Brahe-teltassa.

Melkein kaikki ihmiset käyttävät jo nyt tekoälyä, osa tietoisesti, osa tietämättään. Esimerkiksi parkkihallissa rekisterinumeron tunnistus käyttää tekoälyä, somessa käyttäjän sivulla näkyvä informaatiovirta on tekoälyperusteinen ja vaikkapa vero.fi-sivusto on varsinainen tekoälyn lippulaiva.

-Kilpailu digivallasta kiihtyy koko ajan. Trendivoimainen tekoäly työntyy arkeen, Lehtonen sanoi.

Ensto oy:n hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen muistutti, että tekoäly tulee jokaisen arkeen joka tapauksessa.

-Se tulee nyt väellä ja voimalla, tulee nopeammin kuin osataan edes kuvitella.

Hänen toimialallaan tekoälyn käyttö lisääntyy koko ajan ja sitä hyödynnetään muun muassa sähköverkon toiminnan ylläpitämisessä sekä häiriöiden ennakoinnissa ja ongelmien kartoittamisessa. Riskejäkin tekoälyn käyttöön hänen mukaansa liittyy.

-Ne liittyvät tekoälyn kyvykkyyksiin. Jos tekoäly rupeaa ohjaamaan itse itseään, koodaa itseään ja vie itse asioita eteenpäin – se on hälytysmerkki. Tässä kohtaa kannattaa olla tarkkana, Miettinen varoitti.

Yleisimpiä tekoälysovelluksia ovat Chat GPT ja Bing.

Nopeita vastauksia

Tietokirjailija Cristina Andersson avasi noin 150-päiselle kuulijajoukolle, millaista käyttöä tekoälyllä voisi olla.

-Ajan vaikka Helsingistä Lieksaan, tekoäly antaa ajo-ohjeet, voin pyytää lisäämään matkan varrelle pari kivaa pysähdystä, se voi tarjota vaikka Taidekeskus Salmelan ja Pertinkartanon. Lisäksi voin pyytää, että suunnittele aika, jolloin olisi hyvä sää ajaa ja lisää sinne vaikka pari nähtävyyttä, Andersson luetteli esimerkkejä, joihin saa tekoälyltä vastaukset muutamassa sekunnissa.

Hän korosti, että tämän päivän tekoäly ei siis ole enää robotti, joka sanoo, että en ymmärrä mitä tarkoitit.

-Tekoäly alkaa keskustella ihan oikeasti teidän kanssanne. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tekoäly tekee kaiken itse, vaan sitä, että te voitte käyttää sitä hyväksenne.

Valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasma muistutti, että tekoäly on yksi tekniikka automatisoida asioita.

-Ei ole mitään syytä nostaa sitä mystiselle jalustalle, kaikki on lopulta ihan ymmärrettävää.

Julkishallinnossa tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia automatisoida asioita.

-On tärkeää mieltää tekoäly työkaluksi. Näen siitä paljonkin hyötyä.

Levasma tunnusti, että hän on itsekin käyttänyt tekoälyä tekstinalkujen ja puheiden pohjien tuottamiseen.

-Se ihan oikeasti helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä.

Tietoälykunta?

Julkisessa terveydenhuollossa tekoälystä uskotaan jatkossa olevan entistä enemmän hyötyä muun muassa ennakoivassa hoidossa. Paneelissa tuli esille myös se, että tekoälyltä toivotaan ratkaisuja potilastietokantojen yhtenäistämisessä niin sote-alueiden välillä kuin kansainvälisestikin. Samoin nykyisellään lääkärien aikaa runsaasti vievä hoitotietojen kirjaaminen voisi nopeutua, jos siihen saadaan avuksi tekoälyn kautta hyödynnettäviä ratkaisuja.

Paneelissa keskustelua johtanut päätoimittaja Harri Junttila toivoi panelisteilta ajatuksia siitä, millä tavoin digiälyä voitaisiin hyödyntää paikallisesti Lieksassa.

Marjo Miettinen piti Lieksaa sopivan kokoisena paikkana vaikkapa niin sanottuna tietoälykuntana.

-Tarvitaan kunnan edustajat, kansalaiset ja yrittäjät sekä pari tekoälyagenttia yhdessä sitä fundeeraamaan. On paljon mahdollisuuksia, mutta sen pitää lähteä ihmisistä. Mitä te lieksalaiset itse toivoisitte?

Paneelia kuunnellut Sanna Kotisaari toivoi, että tekoälyä ja digitaalisia ratkaisuja kehitettäessä terveydenhuoltoon muistettaisiin myös loppukäyttäjät.

-Pulma on siinä, että kun tehdään digitaalisia hankkeita, loppukäyttäjille ei ole osattu perustella, miksi näin tehdään.

Kristo Lehtonen sanoi, että Sitrassa tämä tiedostetaan ja esimerkiksi sen sotedataselvityksessä kuulutetaan periaatetta kirjaa kerran, käytä useasti.

-Kaiken tulee olla helposti käytettävissä myös loppukäyttäjällä.

Mauri Turunen ja Tuula Kilpeläinen kuuntelivat paneelia kiinnostuneina.

-Todella hyödyllistä asiaa, nytkin sitä jo jonkin verran käytetään ja koko ajan oppii lisää, Turunen sanoi.

Pielisen Savotta ry:n seuraavat paneelikeskustelut järjestetään vuoden 2024 heinäkuussa uusin ajankohtaisin aihein.

(Teksti ja kuva: Marja Mölsä)